On se upea. Tämä luterilaisen työmoraalin luoma vessanpönttö, nimittäin. Ei tapahdu manuurille vesisynnytys, vaan pökäle laskeutuu kouramaiseen syvennykseen pytyn etuosassa. Istuimelta noustuaan voi sitten vielä hetken ihmetellä ruuansulatuksensa aikaasaamistoa ennen sen huuhtomista valtakunnanverkkoon. Huuhtelukaan ei ole vieraammalle aivan läpihuutojuttu; ensin painetaan kahvasta ja huuhtelu alkaa, sitten painetaan toisesta kahvasta ja huuhtelu loppuu. Tämän jälkeen voikin pestä kätensä lavuaarissa, johon tulee vain kylmä vesi.

Suihkussa ensimmäisen ihmetyksen aiheuttaa sen alapää. Siellä kun on kymmenisen senttiä korkea "amme". Piti ihan naapurilta kysyä, että mikä tuon ammeen ja tulpan idea oikein on. Vastaus oli vedet pysäyttävä: "No muutenhan se vesi karkaisi heti pois!" Mitäs kysyin. Kai siinä suihkun lattialla olisi sitten tarkoitus istua, vaikka vesi ei riitä ihan kiviäkään peittämään.

Huone näyttää tältä. Ikkunasta taasen näkyy tätä:

Ne kerrostalot, joilla kylää on siunattu, ovat poikkeuksetta ja aina kuusikerroksisia. Jaa että miksi? Koska DDR:n rakennusmääräykset linjasivat, että yli kuusikerroksisessa talossa pitää olla hissi. Jos talossa on tasan kuusi kerrosta, niin hissiähän ei tietenkään ole ja säästettiin taas markkoja.

Loppukevennyksenä linkitän taistelukokin puvun.

Olotilassa ei ole juuri kehumista. Yön aikana pukkasi jokin mystinen tauti, joka nyt kalvaa kaikkea kaulasta ylöspäin. Korvia vihloo, kurkkuun koskee, nenä vuotaa tai on tukossa ja silmistä tulee...jotain. Ja tietenkin särkee päätäkin, unta kun oli yöllä tarjolla varsin rajoitetusti em. syistä johtuen.