This bläg also available for the lingually impaired. Click here!

"Kuninkaallisen, 11. joulukuuta 1905 päivätyn kirjallisen käskyn johdosta on pantu tämä jalo juoma Radebergin Vientiolutpanimon toimesta, täyttääkseen virkansa itsensä Saksin kuninkaan Friedrich August Kolmannen hovin pöytäoluena. Pantu saksalaisen oluenpanon puhtausoppien mukaisesti."

Vau. Huhut Reetun järkijättöisyydestä eivät siis olleetkaan täysin tuulesta temmattuja; tämä olueksi kutsuttu riemuliemi on toisiksi hirveintä lietettä, jota olen kuunaan kurkustani alas kipannut. Ensimmäiset mieleen kuplivat laatusanat voisivat hyvin olla vaikkapa 'lattea', 'kitkerä', 'hapan' ja 'vittumainen'. Radenbergeriä kumotessaan huomaa juopottelija ensin yllättävän tympeän alkujysäyksen, sitten junnaavan ymmyrkäisen lattean perusmaun ja lopuksi huikean kitkerän jälkipolttelun, joka kiihottaa kurkunpäätä kuin paraskin oksennuksen jälkeinen närästys. Kuningas Frederikiltä taisi puuttua makunysty jos toinenkin. Täytynee ostaa toinen pullo jossain vaiheessa.

Ai että miksikö? Koska Radenberger Pilsner maksaa 22 eurosenttiä puolen litran pullolta. "Herrrp derrrp Tshekkoslovakia tekee maailman parasta olutta." Aivan sama! Argumenttisi on ponneton, sillä Sachsen-Anhalt tuottaa maailman halvimmat kaljat. Ja kun tämäkin ohraliete sisältää 4,8 tilavuusprosenttia sallittuja lisäaineita, miksi vaivautua upottamaan päivän opintotuen verran kassatasetta joihinkin Sudeettimaan likaisiin vesiin?

Peel Engineering Ltd myi joskus aikoinaan sitä kovasti huvittavaa Peel P50 -koppimopoansa iskulauseella "Melkein halvempaa kuin käveleminen!" ("Almost cheaper than walking!"). Pitäisiköhän Radebergin mainostaa pilssivettänsä vaikka lauseella "Melkein halvempaa kuin selväpäisenä pysyminen!" ("Almost cheaper than not getting wasted and breaking half of your furniture!")

Internet on edelleenkin inter-njet. Emme ilmeisesti toveri A:n kanssa kyenneet voitelemaan valtionpalkkaa nauttivan Beamten niveliä siinä määrin sutjakkaiksi, että samaksi päiväksi luvattu palvelunkytkentä olisi tapahtunut edes viiden päivän sisään. Viikonlopun ohjelma taipui siis hyvin ulkoilupitoiseksi, jota ei voine pitää pelkästään kehnona.

Lauantaina tuli käytyä läheisellä nyppylällä, joka taisi olla Grasberg nimeltään (tarkistan). Korkeutta noin 370 metriä, korkeuseroa kylän tasoon en tähän hätään osaa noppailla. Kyllä sinne tunnin kuitenkin kipusi. Alas pääsi noin puolessa tunnissa, tiedä sitten, mistä moinen ero johtuu, vaikka reittihän oli lähes sama! Höh! Rinteessä näkyi mitä typerimpiä rakennusviritelmiä, jotka ovat kaiketi saaneet innoituksensa perinteisistä motivaattoreista "sinne mennään koska se on siellä" ja "rakennan tähän koska naapurin tontillekaan ei saanut paaluttaa". Muutaman röttelön olikin jo lumivyöry tai muu vastaava paskamyrsky pyyhkinyt pitkin mäenrinnettä. Ehkä hienoin näky oli kuitenkin autotalli, joka oli mutkan ulkokaarteessa ja noin viisi metriä tienpinnan yläpuolella rinteessä siten, että mutahiekkaraparamppi tieltä tallille oli ehkäpä kolmenkymmenen asteen kulmassa vaakasuoraan nähden. Vaan ei hätää! Nokkelana kaverina Dieter oli laittanut tallinsa takanurkkaan vinssin. Siis: ajetaan Trabi rampin juurella, pysäytetään muu liikenne, kävellään tallille, avataan ovet, vedetään vaijeri auton hinauskoukkuun, kävellään takaisin tallille ja aletaan veivata niin perkeleesti. Vain vartti ja kumipyörä on tallissa!

Kuvaa rakennelmasta en tohtinut ottaa, sillä talliansa siivoillut Dieter olisi saattanut vaikka ottaa nk. nokkiinsa. Sen sijaan palattuani takaisin Maan pinnalle siekailuiltani yhytin tämän mainion torpan. Oma tupa ja oma lupa, oli se sitten vaikka työkalupakin kokoinen, kaksikerroksinen puutarhavaja aarimaan kokoisella tontilla. Ja istu sekä pala, tämä pieni katos alakerran oikealla puoliskolla on autotallin lippa. Ja autotalli on siis joskus ollut ratkaisevan suuri osa koko rakennusta, jopa: aula, autotalli ja rappuset taisivat olla koko alakerta! Nykyisestä pihan tilasta voitaneen toivon mukaan päätellä, että autotalli on ulkoistettu -tai siis sisäistetty- asuintilaksi. Minkä ihmeen takia se Wartburg on alunperinkään pitänyt saada säältä suojaan, kun kerrosala tuvassa on tuskin kahtakymmentä neliötä? Minen tajuva! Nykyisellään koko mökin olemassaoloa on vaikea puolustaa, kun tästä kylästä saa mm. yksiön halvimmillaan alle viidentoista tuhannen euron. Ja omakotitalo, kokoluokkaa 80 neliötä, sijainti jossain ylhäällä korkealla Kotkanpesässä: kolmekymmentä tuhatta. Havainnoin myös erään oven, jossa oli ilmoitus sanailtuna: "Sain töitä muualta! Myydään 60,0 m^2 2h+k, hp. 30 000 €. [yhteystiedot]". Ja muistettakoon, että tulotaso on kutakuinkin sama kuin Suomessakin...